Skip to end of metadata
Go to start of metadata

LUONNOS

  • Alla oleva kuvaus on laadittu vuonna 2018; toimintamallin uudistaminen on työn alla ja kuvaukset päivittyvät Q2/2019 jälkeen


1 Taustaksi

Tällä sivulla kuvataan yhteentoimivuusmenetelmän mukainen tapa määritellä ja kuvata tietomalleja Tietomallit-työkalulla, kun organisaatio haluaa julkaista tietomallejaan myös muiden organisaatioiden tietoon ja hyödynnettäväksi.

Tämä sivusto ei kuvaa Tietomallit-työkalun käyttöä, vaan sen käyttöohje on oma dokumenttinsa.

Kansallisella tasolla Käsitemalliryhmä (KMR) vastaa julkishallinnossa tehtävien tietokomponenttien ja tietoalueilla tehtävien soveltamisprofiilien määrittelyn koordinoinnista. Tavoitteena on edistää eri tahojen tekemää mallinnustyötä, välttää päällekkäinen työ ja auttaa eri osapuolia käyttämään Yhteentoimivuusalustan työkaluja sovittujen periaatteiden mukaisesti. Yhteentoimivuusalustan tuki auttaa Käsitemalliryhmää tässä työssä mm. antamalla tukea Tietomallit-työkalun käytössä ja tekemällä Käsitemalliryhmään käsittelyyn tuleville tietomalleille teknisluontoiset tarkastukset. Varsinainen sisällön ja substanssin arviointi on Käsitemalliryhmän tehtävä. Käsitemalliryhmä huolehtii myös siitä, että eri tahojen tarpeet ja näkökulmat otetaan riittävästi huomioon muun muassa kommentointikierrosten avulla. 

Tässä dokumentissa on kuvattu myös periaatteet, joilla tietoalueet osallistuvat tietomallien määrittelemiseen ja tuotosten hyväksymiseen. Mikäli tietoaluetta ei vielä ole perustettu tai tietoalueen tietokomponenttityöryhmä ei vielä ole toiminnassa, sen vastuulla olevan tietomallien arvioinnin ja hyväksymisen hoitaa toistaiseksi julkishallinnon Käsitemalliryhmä. Käsitemalliryhmän on kuitenkin ensisijaisesti tarkoitus olla julkishallinnon tietokomponettien ja soveltamisprofiilien tekoa ohjaava ja koordinoiva taho eikä varsinaista mallinnusta tekevä taho, vaikka sillä tietomallinnuksen asiantuntemusta onkin.


 Alla tietomallien määrittelyn prosessi kokonaisuudessaan (versio 0.95; päivitetty 30.10.2018)

Huom. Selkeyden vuoksi tässä vuokaaviokuvauksessa ei ole mukana tietomallin hylkäämistä eikä prosessin keskeytymistä tai päättymistä. (Sisällöntuottaja voi tarvittaessa keskeyttää prosessin missä vaiheessa tahansa.)

Käyttöoikeudet

Mikäli organisaatio haluaa tuoda tietomallinsa Yhteentoimivuusalustalle, mutta ei vielä ole rekisteröitynyt sisällöntuottajaksi eli Yhteentoimivuusalustan käyttäjäksi, on sen ensimmäiseksi haettava alustan käyttöoikeutta VRK:n Yhteentoimivuusalustan tuelta (katso myös Käytön aloittamisen ohjeet).

Yhteentoimivuusalustan tuki antaa uudelle sisällöntuottajaorganisaatiolle ohjeistuksen Yhteentoimivuusalustan periaatteista ja yhteistyömallista (mm. tietoalueiden ja Käsitemalliryhmän rooli kokonaisuudessa, hyväksymiskäytännöt yms.)

Tämän jälkeen Yhteentoimivuusalustan tuki antaa käyttöoikeudet sisällöntuottajaorganisaation pääkäyttäjälle, joka puolestaan antaa käyttöoikeuksia oman organisaationsa muille käyttäjille.

Käyttöoikeudet saatuaan sisällöntuottajaorganisaatio pääsee tuottamaan sisältöjä Tietomallit-työkalulla, ja tarvittaessa myös muilla Yhteentoimivuusalustan työkaluilla (Sanastot ja Koodistot).

Mallinnusosaamisen hankkiminen

Mikäli sisällöntuottajaorganisaatiolla ei ole kokemusta tietomallinnuksesta tai Tietomallit-työkalun käytöstä, sen kannattaa ottaa yhteyttä ja pyytää opastusta VRK:n Yhteentoimivuusalustan tuelta.

  • Tarvittaessa Yhteentoimivuusalustan  tuki auttaa sisällöntuottajaa löytämään sopivia tietomallinnuksen osaajia (mm. kuvaa, minkä tyyppistä osaamista näiltä edellytetään).
  • Yhteentoimivuusalustan tuki auttaa käyttäjiä Tietomallit-työkalun käyttöönotossa ja antaa teknistä tukea sen käytössä.

Eri tietoalueille (domain) nimetään tietokomponenttiryhmiä (intressiryhmiä), joiden tehtävänä on tukea oman aihealueensa tietomallien tekemistä, niiden ylläpitoa ja oman tietoalueensa organisaatioiden yhteistyötä. Mallintamistyön opastus ja tuki siirtyy enemmän tietoalueiden vastuulle, kun ne ovat saaneet toimintansa käyntiin.

  • Tietokomponenttiryhmän tehtävänä on pitää huolta siitä, että eri toimijat tuottavat tietoalueelle tietomalleja yhteentoimivuusmenetelmän mukaisesti (ns. sisältötyön tuki).

Soveltamisprofiilin mallintaminen

4.1 Yleistä

Tietomalli rakentuu luokista, niiden ominaisuuksista eli attribuuteista, ja luokkien välisistä suhteista eli assosiaatioista. 

Uudelleenkäytettäviä luokkia, attribuutteja ja assosiaatioita kutsutaan tässä yhteydessä tietokomponenteiksi. Niitä kootaan yhteen tietokomponenttikirjastoiksi. (Myös edelleen useasta luokasta ja attribuuteista muodostuvia isompia kokonaisuuksia voidaan kutsua tietokomponenteiksi.) Tietokomponentit voivat olla koko julkishallinnolle yhteisiä (Julkisen hallinnon tietokomponentit) tai tietoaluekohtaisia (esimerkiksi rakennetun ympäristön tietokomponenttikirjasto). 

Soveltamisprofiili on tietomääritys, joka kuvaa tietojärjestelmän, lomakkeen, rajapinnan tms. tarvitsemat tai tarjoamat tietosisällöt siten, että ne ovat semanttisesti yhteentoimivia muiden tietojärjestelmien (tietosisältöjen) kanssa.

Yhteentoimivuusmenetelmän mukaisessa soveltamisprofiilien määrittelyssä pyritään hyödyntämään ja uudelleenkäyttämään aiemmin määriteltyjä tietokomponentteja mahdollisimman paljon. Näin samoja tietomäärityksiä ei tarvitse tehdä moneen kertaan, vaan tietokomponenttikirjastoista voidaan etsiä omaan käyttöön sopivia, jo valmiita tietomäärityksiä.

Kun sisällöntuottajaorganisaatiolla on tietomallintaja(t) käytettävissään, varsinainen mallinnustyö alkaa aihealueen eli substanssin asiantuntijoiden nimeämisellä. Nämä asiantuntijat kootaan yhteiseen työpajaan. Työpajoja pidetään tarvittaessa useampikin, eli niin monta kuin tarvitaan tietomallin tuottamiseen.

Tarvittaessa myös tietoalueen tietokomponenttiryhmän asiantuntijoita voi osallistua työpajoihin auttamaan sisällöntuottajaa. On tärkeää varmistaa tuotosten yhdenmukaisuus tietoalueen aiempien tietomallien ja yhteentoimivuusmenetelmän kanssa. Yhteentoimivuusalustan tuki opastaa työkalujen käytössä.

Tietomallit-työkalu tukee monikielisten kuvausten tekemistä eli työkaluun voidaan tuoda erikielistä sisältöä. (Tämä on kuvattu tarkemmin Tietomallit-työkalun käyttöohjeessa.) Sisällöntuottaja vastaa mahdollisesti tarvittavasta käännöstyöstä.

Ensiksi sisällöntuottaja kuvaa tietomallin perustiedot, kuten tietomallin nimen ja kuvauksen, siinä käytetyt kielet ja mihin tietoalueeseen se kuuluu. Lisäksi kuvataan, mitä aiemmin laadittuja tietomalleja (nimiavaruuksia), sanastoja ja koodistoja se hyödyntää.  

Kukin tietomalliin lisättävä luokka, attribuutti ja assosiaatio käsitellään alla olevien alalukujen mukaisesti. Kun niiden kuvaukset (1 - n kpl) on saatu valmiiksi, tietomalli on valmis hyväksyttäväksi ja sen tilaksi merkitään Odottaa hyväksyntää.

Tämän jälkeen Yhteentoimivuusalustan tuki arvioi, onko tietomalli teknisesti valmis.

  • Mikäli kaikki on kunnossa, tietomalli lisätään Käsitemalliryhmän työjonoon. 
  • Mikäli tietomallissa on jotain korjattavaa, Yhteentoimivuusalustan tuki muuttaa tietomallin takaisin tilaan Luonnos ja ottaa yhteyttä sisällöntuottajaan, jotta tämä voi tehdä tarvittavat korjaukset. Kun ne on tehty, sisällöntuottaja palauttaa tietomallin taas takaisin käsittelyyn vaihtamalla tilaksi Odottaa hyväksyntää.

4.2 Luokan lisääminen soveltamisprofiiliin

Luokan kuvauksessa toimitaan seuraavasti:

  1. Tarkistetaan, löytyykö tietokomponenttikirjastoista sellainen luokka, joka vastaa omaa tarvetta.
    1. Esimerkki: Julkisen hallinnon tietokomponenttikirjastosta löytyy luokka Henkilö, ja tällä mm. attribuutit EtunimiSukunimiHenkilötunnus ja Siviilisääty. Mallintajan mielestä tämä luokka on sellainen kuin tarvitaankin, ja hän lisää luokan sellaisenaan soveltamisprofiiliin. 
  2. Jos luokka olisi muuten sopiva, mutta sitä on muokattava omien tarpeiden mukaiseksi, tätä muokkausta sanotaan luokan tarkentamiseksi. Eli lisätään luokan "kopio" soveltamisprofiiliin ja muokataan sitä omien tarpeiden mukaiseksi.
    1. Esimerkki: halutaan lisätä luokka Kuljettaja, joka käytännössä on henkilö, jolla on joitain sellaisia ominaisuuksia, jotka Julkisen hallinnon tietokomponenttikirjaston Henkilö-luokasta puuttuvat. Lisätään Henkilö-luokka omaan soveltamisprofiiliin, muutetaan luokan nimi Henkilö Kuljettaja, ja muokataan luokan muuta kuvausta vastaamaan omaa tarvetta. Kuljettaja on siis tarkennettu Henkilö-luokasta.
  3. Mikäli sopivaa luokkaa ei löydy, määritellään uusi luokka omaa käyttötarvetta varten. 
    Esimerkki: halutaan määritellä luokka Mopoauto, mutta tällaista luokkaa ei ole, joten se pitää määritellä itse.
    1. Ensin tarkistetaan, löytyykö luokkaa vastaava käsite sanastosta (käytännössä Sanastot-työkalun sanastoista). Jos sopiva käsite löytyy, määritellään luokka tämän käsitteen määritelmän pohjalta eli käsitteen nimi tulee luokan nimen ja käsitteen määrittely luokan kuvaustekstin pohjaksi. 
    2. Jos sanastoista ei löydy sopivaa käsitettä, mallintaja määrittelee käsitteen itse ja halutessaan tekee ehdotuksen tämän käsitteen lisäämisestä sopivaan Sanastot-työkalun sanastoon.
      Esimerkki: sanastoista ei löydy käsitettä mopoauto, joten mallintaja antaa sen luokan nimeksi, ja halutessaan ehdottaa, että tämä käsite lisätään johonkin Liikenne-tietoalueen sanastoon.
  4. Kun luokka on lisätty, mallintaja siirtyy määrittelemään seuraavan luokan, kunnes tarvittavat luokat on lisätty soveltamisprofiiliin. 

4.3 Attribuutin kuvaaminen luokkaan

Kunkin luokan sisällä määritellään yksi kerrallaan siinä tarvittavat attribuutit.

  1. Aluksi tarkistetaan, löytyykö tarjolla olevista kirjastoista sellainen attribuutti, joka vastaa omaa tarvetta. 
    1. Esimerkki: halutaan lisätä Henkilö-luokkaan attribuutti Kansalaisuus, joka siitä puuttuu.
      Mallintaja toteaa, että sopiva Kansalaisuus-attribuutti löytyy jo Julkishallinnon tietokomponenttikirjastosta, joten hän lisää sen määriteltävänä olevaan luokkaan. 
  2. Jos sopivaa attribuuttia ei löydy, luodaan soveltamisprofiilikohtainen attribuutti. 
    1. Ensin tarkistetaan, löytyykö attribuuttia vastaava käsite sanastosta (käytännössä Sanastot-työkalun sanastoista). Jos sopiva käsite löytyy, määritellään attribuutti tämän käsitteen määritelmän pohjalta eli käsitteen nimi tulee attribuutin nimen ja käsitteen määrittely attribuutin kuvaustekstin pohjaksi.
      Esimerkki: halutaan lisätä Henkilö-luokkaan attribuutti Ammatti. Julkisen hallinnon yhteisestä sanastosta löytyy käsite ammatti.
      Määritellään Henkilö-luokkaan uusi attribuutti Ammatti, jonka kuvauksessa hyödynnetään tämän käsitteen sanastossa olevaa määritelmää. 
    2. Jos sanastoista ei löydy sopivaa käsitettä, mallintaja määrittelee käsitteen itse ja halutessaan tekee ehdotuksen tämän käsitteen lisäämisestä sopivaan Sanastot-työkalun sanastoon.
  3. Lopuksi tarkistetaan, tarvitseeko kuvattava attribuutti luettelon sallituista arvoista, ja löytyykö tähän valmis koodisto. 
    1. Mikäli koodisto löytyy, viittaus (linkki) siihen lisätään attribuutin kuvaukseen. 
    2. Mikäli sopivaa koodistoa ei löydy, voidaan tehdä ehdotus lisätä uusia koodeja/koodistoja Koodistot-työkaluun.
  4. Siirrytään määrittelemään seuraava attribuutti, kunnes tarvittavat attribuutit on lisätty luokkaan.

4.4 Luokkien väliset assosiaatiot

Kullekin luokalle määritellään yksi kerrallaan siinä tarvittavat assosiaatiot. 

  1. Aluksi tarkistetaan, löytyykö tarjolla olevista kirjastoista sellainen assosiaatio, joka vastaa omaa tarvetta. 
    1. Esimerkki: halutaan lisätä Käyttöohje-luokasta Organisaatio-luokkaan assosiaatio Julkaisija, joka siitä puuttuu.
    2. Mallintaja toteaa, että sopiva Julkaisija-assosiaatio löytyy jo Koulutuksen tietokomponenttikirjastosta, joten hän lisää sen määriteltävänä olevaan luokkaan. Mallintaja muuttaa Julkaisija-assosiaation kohdeluokaksi oman soveltamisprofiilinsa Organisaatio-luokan.
    3. Tarvittaessa mallintaja muuttaa eli tarkentaa assosiaation tietoja oman tarpeensa mukaiseksi.
  2. Jos sopivaa assosiaatiota ei löydy, luodaan soveltamisprofiilikohtainen assosiaatio. 
    1. Ensin tarkistetaan, löytyykö assosiaatiota vastaava käsite sanastosta (käytännössä Sanastot-työkalun sanastoista). Jos sopiva käsite löytyy, määritellään assosiaatio tämän käsitteen määritelmän pohjalta eli käsitteen nimi tulee assosiaation nimen ja käsitteen määrittely assosiaation kuvaustekstin pohjaksi.
    2. Jos sanastoista ei löydy sopivaa käsitettä, mallintaja määrittelee käsitteen itse ja halutessaan tekee ehdotuksen tämän käsitteen lisäämisestä sopivaan Sanastot-työkalun sanastoon.
  3. Siirrytään määrittelemään seuraava assosiaatio, kunnes kaikki luokan assosiaatiot on lisätty.

4.5 Lukumäärätiedot (kardinaliteetit) 

Kun kaikki luokat ja niihin sisältyvät attribuutit ja assosiaatiot on lisätty soveltamisprofiiliin, tarkistetaan, käytetäänkö soveltamisprofiilia rajapinnoissa tai muissa teknisissä kuvauksissa. Mikäli näin on, täydennetään vielä soveltamisprofiiliin tarvittavat luokkien lukumäärätiedot eli kardinaliteetit ja näiden sallitut arvoalueet. Voidaan esimerkiksi määritellä, että:

  • attribuutin pitää esiintyä vähintään ja korkeintaan yhden kerran [1..1], tai
  • attribuutti ei ole pakollinen, mutta voi esiintyä kerran [0..1] tai 
  • attribuutin pitää esiintyä vähintään kerran ja korkeintaan viisi kertaa [1..5] tai 
  • attribuutin pitää esiintyä vähintään yhden kerran, mutta se voi esiintyä rajoittamattoman monta kertaa [1..*]

Kardinaliteettien avulla voidaan muodostaa tietosisällön mukainen tekninen tietomääritys.

Käsitemallityöryhmän (KMR) käsittely

KMR koordinoi julkishallinnon tietokomponenttien kuvauksia. Se käy läpi sen käsittelyyn toimitetut soveltamisprofiilit ja tietokomponenttikirjastot.

  1. KMR tarkistaa ensimmäiseksi, onko tietomalli kuvattu yhteentoimivuusperiaatteiden mukaisesti. Mikäli ei ole, KMR ottaa yhteyttä sisällöntuottajaan. Sovitaan työpaja, jossa tietomalli käydään läpi ja muokataan sisällöntuottajan kanssa.
  2. Tietomallin kunkin tietokomponentin osalta tarkistetaan seuraavat seikat (paitsi jos on kyse tietomallin päivityksestä, käydään läpi vain ne osuudet, jotka on muutettu ja joiden tila on Odottaa hyväksyntää). 
    1. Onko tietokomponentti käyttöalaltaan niin yleinen, että se voidaan yleistää Julkishallinnon tietokomponentit -kirjastoon?
      1. Mikäli näin on, KMR arvioi vielä, tulisiko se lähettää soveltuvan tietoalueen arvioitavaksi. 
        Mikäli tietoalueen näkemys halutaan, tietokomponentti lisätään tietoalueelle kommentoitavaksi lähetettäviin tietokomponentteihin (→ siirry lukuun 6)
    2. Vaikka tietokomponentti ei olisikaan koko julkishallinnon käyttöön tarvittava, niin onko se käyttöalaltaan sen verran yleinen, että se voitaisiin yleistää jonkin tietoalueen tietokomponenttikirjastoon? Siinä tapauksessa tietokomponentti lisätään tietoalueelle kommentoitavaksi lähetettäviin tietokomponentteihin (→ siirry lukuun 6).
    3. Kun tietokomponentti on yleistettävissä Julkishallinnon tietokomponentteihin, KMR vielä arvioi, tarvitseeko tietokomponentin kuvausta vielä muokata. 
      Tarvittaessa se tekee nämä muokkaukset ja lisää tietokomponentin Julkishallinnon tietokomponentteihin.
    4. Mikäli KMR on sitä mieltä, että käsittelyssä oleviella tietokomponenteilla ei ole yleisempää käyttöä sen enempää  Julkishallinnon tietokomponenteissa kuin millään tietoalueellakaan, se jättää tietokomponentit sellaisenaan sisällöntuottajan omaan soveltamisprofiiliin (→ siirry alakohtaan 5).
  3. Kun tarvittavat tietokomponentit on käyty läpi, KMR poimii lausunnolle lähetettävät tietokomponentit Kommentointikierros-työkaluun.
  4. Kun kommentointikierroksen palaute on saatu, KMR harkintansa mukaan tekee muutokset esimerkiksi työpajassa yhdessä sisällöntuottajan kanssa.
    1. Mikäli muutokset ovat merkittäviä, voidaan tietokomponentti lähettää vielä uudelle lausuntokierrokselle.
  5. Lopuksi KMR hyväksyy soveltamisprofiilin (tai yksittäisen tietokomponentin, jos oli kyse vain päivityksestä) ja muuttaa sen tilaksi Voimassa oleva
  6. Sisällöntuottaja saa tiedon soveltamisprofiilin (tai yksittäisen tietokomponentin) hyväksymisestä. 

Tietoalueen tietokomponenttiryhmän (TKR) käsittely

Kunkin tietoalueen tietokomponenttiryhmän vastuulla on tarkastaa sille hyväksyttäväksi toimitetut tietokomponentit ja niihin mahdollisesti liittyvät KMR:n kommentit.

  1. TKR tarkistaa soveltamisprofiilin tietokomponentit eli luokat, attribuutit ja assosiaatiot (paitsi jos vain osa tietokomponenteista on tullut käsiteltäväksi; silloin käydään läpi vain ne, joiden tila on Odottaa hyväksyntää). 
    1. Kuuluuko tietokomponentti tälle tietoalueelle? Mikäli TKR:n mielestä ei kuulu, se palauttaa tietokomponentin KMR:n käsittelyyn, täydennettynä TKR:n kommenteilla (→ siirry lukuun 5).
    2. Tietokomponentti kuuluu tietoalueelle. Onko se käyttöalaltaan niin yleinen, että se voidaan yleistää tietoalueen omaan tietokomponenttikirjastoon?
      Mikäli näin on, TKR arvioi, tarvitseeko tietokomponentin kuvausta vielä muokata. 
      Tarvittaessa se tekee nämä muokkaukset.
    3. Mikäli TKR on sitä mieltä, että ehdotetulla tietokomponentilla ei ole yleisempää käyttöä tietoalueella, se jättää tietokomponentin sellaisenaan sisällöntuottajan omaan soveltamisprofiiliin (→ siirry alakohtaan 3).
  2. Kun tarvittavat tietokomponentit on käyty läpi, TKR ilmoittaa KMR:lle, että tietoalueen käsittely on päättynyt.
  3. KMR jatkaa tietokomponenttien käsittelyä omassa prosessissaan (→ siirry lukuun 5).


  • No labels