Tässä ohjeessa neuvotaan, kuinka Sanastot-työkalussa luodaan uusi käsite olemassa olevaan sanastoon.
- Jos et ole vielä luonut sanastoa, tee se ensin ohjeiden mukaisesti: 3. Sanaston lisääminen.
Työkalun lähtökohtana on, että ensin määritellään käsite ja sille suositettava termi (eli termi, jota käsitteestä ensisijaisesti käytetään). Tämän jälkeen käsitteelle voidaan lisätä vaihtoehtoisia termejä, kuten erikielisiä vastineita. Sinänsä työkalu sallii myös, että käsitteelle lisätään aluksi kaikki termit ja vasta sen jälkeen täydennetään käsitteen perustietoja.
Vaikka käsitteen kuvaustietoja (metatietoja) on paljon, niitä kaikkia ei ole pakko määritellä. Alkuun pääsee kirjoittamalla vain käsitteen ensisijaisen eli suositettavan termin nimen. Suositeltavaa olisi kuitenkin lisätä olennaiset tiedot (kuten määritelmä) heti alkuvaiheessa.
Tee näin:
- Kun olet Sanastot-työkalun sanaston kuvaussivulla, lisää uusi käsite sanastoon klikkaamalla Lisää uusi käsite -painiketta.
Valitut/työn alla olevat käsitteet ilmaantuvat sivun oikealla puolella olevaan visualisointiin. (Visualisointi on kuvattu tarkemmin kohdassa 7. Sanastojen visualisointi.)
- Täytä uuden käsitteen ja sen suositettavan termin tiedot.
- Käsitteen tila. Aluksi se on Luonnos (hyväksymisprosessin myötä tila muuttuu eri vaiheiden myötä; esimerkiksi Ehdotus tai Voimassa oleva)
- Kun olet tehnyt muutokset, klikkaa Tallenna-painiketta, jotta tekemäsi lisäykset tai muutokset tallentuvat sanastoon.
- Suositettava termi: klikkaa kohtaa uusi käsite, jolloin näkyville aukeaa joukko täytettäviä kenttiä.
Huomaa, että Sanastot-työkalussa tässä näkymässä voi lisätä sekä uuden käsitteen, että käsitteelle (vaihtoehtoisia) termejä. Aluksi täytetään suositettavan termin tiedot.
(Käsite: tiedon yksikkö, joka muodostuu käsitepiirteiden ainutkertaisesta yhdistelmästä. Termit ovat tavallaan käsitteiden nimityksiä. Termit ovat käsitteille alisteisia, eli samaan termiin ei saa viitata kahdesta eri käsitteestä.) - Termin tila. Aluksi se on Luonnos (hyväksymisprosessin myötä tila muuttuu eri vaiheiden myötä; esimerkiksi Ehdotus tai Voimassa oleva)
- Poista tarpeeton termi klikkaamalla roskakori-ikonia.
- Kirjoita Termin arvo -kohtaan termin tekstimuotoinen kuvaus (merkkijono)
- Lähde: termin määrittelyssä käytetyt lähteet, esimerkiksi jokin referenssisanasto, määrittelykokous+päivämäärä
- Käyttöala: Aihealue, jolle käsitteen määritelmä on rajattu (esimerkiksi tekniikka).
- Termin tyyli: tyylilaji, esimerkiksi "juhlallinen" tai "puhekieli"
- Termin suku: f, n, m - mikäli termin kielellä on käytössä suku (feminiini, neutri, maskuliini)
- Termin luku: yksikkö tai monikko
- Termin vastaavuus: <, >, ~
- Sanaluokka: merkitään tarvittaessa termin perään, jos jonkin kielen termi on eri sanaluokasta kuin muut
- Homonyymin järjestysnumero: jos termillä on homonyymejä (kuten kuusi 'puu' tai 'luku'), merkitään tähän homonyymin järjestysnumero (esim. 1 → kuusi (1))
- Ylläpitäjän muistiinpano: sisällön ylläpitäjille tai kääntäjille tarkoitettu huomio. Näitä kenttiä voi lisätä tarpeen mukaan useita (ja poistaa tarpeeton kenttä klikkaamalla sen vieressä olevaa roskakori-ikonia)
- Luonnosvaiheen kommentti: luonnosvaiheessa näkyväksi tarkoitettu kommentti, kuten käsitteen määrittelyn aikana tehdyt muistiinpanot tai vaihtoehtoiset määritelmät
- (Termin) Käytön historiatieto: merkintä termin aiemmasta merkityksestä tai käytöstä
- (Termin) Muutoshistoriatieto: merkintä käsitteeseen tehdystä yksittäisestä muutoksesta
- Termin tila: Termin valmiusastetta kuvaava tila (luonnos, suositus jne.) - sama tieto kuin edellä kohdassa d)
- Synonyymi: lisää tähän muut vaihtoehtoiset termit (synonyymit), joita käsitteellä on, kuten käsitteen erikieliset termit.
- Voit lisätä käsitteelle useita synonyymejä (niin monta kuin tarvitaan).
- Jokaisesta termeistä voi siis täyttää kaikki vastaavat kentät kuin suositeltavasta termistäkin.
- Ei-suositeltava synonyymi: käytetään kun termi ei ole kielellisesti hyvä, eli kyseessä on vaihtoehtoinen termi, jota EI toivota käytettävän käsitteen nimityksenä.
- Voit lisätä näitä useita.
- Jokaisesta näistä voi täyttää kaikki vastaavat kentät kuin suositeltavasta termistäkin.
- Ohjaustermi: termi, jota käyttävä tiedonhakija halutaan ohjata käyttämään tiettyä käsitettä tai käsitteeseen liittyvää tietoa; ohjaustermi voi näkyä vaikkapa huomautukseen sisältyvässä esimerkissä tai se voidaan piilottaa julkaisutiedoissa kokonaan, jos on kyse esim. puhekielen sanasta
- Määritelmä: käsitteen terminologinen määritelmä; käsitteen kuvaus, jonka tulee erottaa käsite sen lähikäsitteistä
- Huomautus: muita käsitteen kuvauksia ja sen käyttöön liittyviä yleisiä huomioita, joita ei sisällytetä käsitteen määritelmään.
- Ylläpitäjän muistiinpano: sisällön ylläpitäjille tai kääntäjille tarkoitettu huomio.
- Näitä kenttiä voi lisätä tarpeen mukaan useita (ja poistaa tarpeeton kenttä klikkaamalla sen vieressä olevaa roskakori-ikonia)
- Käyttöesimerkki: esimerkkejä käsitteen käytöstä, käyttö jossain asiayhteydessä, tekstikatkelmia tms.
- Käyttöala: Aihealue, jolle käsitteen määritelmä on rajattu (esimerkiksi tekniikka).
- Käsitteen luokka: Sanastokohtainen luokitus, jolla voidaan ryhmitellä käsitteitä.
- (Käsitteen) Sanaluokka: merkitään tarvittaessa käsitteen yhteyteen; käytetään vain adjektiiveista ja verbeistä eli silloin kun poiketaan pääsäännöstä, jonka mukaan suurin osa määriteltävistä käsitteistä ilmaistaan substantiivimuotoisella termillä
- Muutoshistoriatieto: merkintä käsitteeseen tehdystä yksittäisestä muutoksesta
- Käytön historiatieto: Kuvaus käsitteen aiemmasta merkityksestä tai käytöstä
- Käsitteen tila: Käsitteen valmiusastetta kuvaava tila (luonnos, ehdotus jne.)
- Systemaattinen merkintätapa: Erilaisia luokittelu tai merkintätapoja voi olla erilaisia, esimerkiksi "A1" tai "1.2.3".
- Merkintätavat voivat perustua erilaisiin luokittelusääntöihin. Merkintätavan avulla voidaan jäsentää käsitteitä erilaisiin järjestyksiin tai joukkoihin.
- Merkintätavat voivat perustua erilaisiin luokittelusääntöihin. Merkintätavan avulla voidaan jäsentää käsitteitä erilaisiin järjestyksiin tai joukkoihin.
- Lähde: Käsitteen määrittelyssä käytetyt lähteet, esimerkiksi jokin referenssisanasto, määrittelykokous+päivämäärä
- Hierarkkinen yläkäsite: Liittää käsitteen laajempaan käsitteeseen
- Liittyvä käsite: Assosiaatiosuhde (viittaus) kahden tässä samassa sanastossa olevan käsitteen välillä. Esimerkiksi opiskelija liittyy koulunkäyntiin.
- Koostumussuhteinen yläkäsite: Viittaus käsitteeseen johon kuvailtava käsite kuuluu (on osa)
- Liittyvä käsite toisessa sanastossa: Assosiaatiosuhde (viittaus) tässä sanastossa olevan ja toisen sanaston käsitteen välillä.
- Vastaava käsite toisessa sanastossa: Vastaava käsite toisessa sanastossa, joita voidaan käyttää tämän sijaan
- Lähes vastaava käsite toisessa sanastossa: Viittaus osittain vastaavaan käsitteeseen toisessa sanastossa. Käytetään, kun käsitteiden käyttöala on eri.
- Kun olet valmis, klikkaa Tallenna (b).
Huomaa, että määrittelet ensin käsitteen ja sille suositettavan termin. Termit ovat siis käsitteelle alisteisia ja käsitteellä voi olla useita termejä.